Gibson Nighthawk ST3 (1995)

Les Paulin rinnalle teki mieli hommata soundeiltaan monipuolinen kakkoskitara. Alkuvuodesta 2007 lunastin Helsingin Kitarapajalta käytetyn Nighthawkin, jonka ulottuvasta äänimaailmasta olin lukenut positiivisia lausuntoja.

Mini-humbucker-kaulamikki ja humbucker-tallamikki ovat puolitettavia ja keskellä olevan single coilin kanssa niistä saa 10 erilaista yhdistelmää – kitarassa on ikään kuin Strato, Tele ja Les Paul yhdistettynä SG-henkiseen kokonaisuuteen ja persoonallisen eleganttiin ulkomuotoon. Väri on vintage sunburst, kaula ja body mahonkia, kansi vaahteraa.

Sveitsinlinkkarimaisessa monipuolisuudessaan hieno studiokitara, mutta suuremman rakastumisen tiellä on kaksi asiaa: käteeni liian paksu, pesäpallomailamainen kaulaprofiili ja liian edessä oleva äänenpaineen säädin, johon epähuomiossa on helppo hosaista. Keikalla mukana kulkevat nykyään Les Paul, Tele ja puoliakustinen, mutta Yöhavukalla olen soitellut useille levyille juttuja, niin selkeämpää yksikelaista soundia kuin paksumpaa humbuckerointia.

Äänessä: Aski tupakkaa -kappaleen soolo Folkswagenin cd:llä Tienhaara (2007), Tjomnaja notsh- ja Alla venäläisen kuun -kappaleet ja Kaunis kylmä -kappaleen soolo (lopun tuplaus tulee Les Paulilla) Folkswagenin cd:llä Kyläkaupan rappusilla (2008). Soolo kappaleessa Vanhaa metsää Huojuvan ladon levyllä Rakkaus ja juuret (2012). Soolo Huojuvan ladon kappaleella Taaksepäin levyllä Lauluja menneiltä kesiltä (2014).

sk_hippa2007_1.jpg

Nighthawkin ensikeikka Joensuun edesmenneessä Wanhassa Jokelassa helmikuussa 2007. Kuva: Petri Varis

> seuraavaan kitaraan

< takaisin Suonnan kitarasivuille