Epiphone Wildkat Royale

Olisin tarvinnut puoliakustisen kitaran jo Folkswagen-yhtyeen aikoina. Tyylivirhe, että esimerkiksi Pojanpoika poistuu -kappale (Kyläkaupan rappusilla -levyllä) tuli kitaroitua akustisella.

Kun puoliakustishenkisiä kappaleita rupesi nousemaan niin Huojuvan ladon (Virran Ola on vielä kuningas) kuin Kevyiden Multien (Kaiken saat) ohjelmistoon, piti suorittaa lopulta korjausliike. Koska Telecaster-asia oli ratkennut parhain päin Pilli Pajukallion kanssa, käännyin jälleen hänen puoleensa. Pilli lupasi etsiä halvan puoliakustisen, ja löysikin Helsingistä pian tämän Epiphonen, jonka sain ensimmäisen kerran käsiini Ladon Espan-keikalle elokuussa 2012. 

Hinta-laatusuhde tässä kiinalaisessa oli kohdallaan. Piti vireen myös oikuttelematta, vaikka kampea vähän heiluttelikin. Runko mahonkia, kansi ja kaula vaahteraa.

Paksu muovimainen maalaus suojeli kitaraa ihmeen hyvin iskuilta. Yhdeksän vuoden jälkeen Wildkat näytti edelleen melkein pakasta vedetyltä. Kitara lähti eteenpäin syksyllä 2021, kun kokoelmaan tuli Gretsch.

Äänessä: Huojuvan ladon kappaleella Christmas On The Road mini-cd:llä Talvisia tarinoita (2015). Lato-keikoilla kitara oli välillä käytössä Outokummun kuparissa tai Virran Olassa.



Epiphonen ja Huojuvan ladon kanssa Sotkamon-keikalla elokuussa 2013. Kuva: Sanna Rimpiläinen

> seuraavaan kitaraan

< takaisin Suonnan kitarasivuille