Gibson Les Paul Classic (2003)

Sähkökitaran soittoni jäi ensimmäisen kerran 80-luvulle, Kiisseli-yhtyeen vuosiin, ja hautautui folk-kitaroinnin alle. Sähkökitarismi alkoi kiinnostaa uudestaan talvella 2004–2005. Folkswagen-yhtyeemme laulaja Timok alkoi puhella, että olisihan ohjelmistossamme olleiden Kinon ja muiden venäläisbändien rokkikappaleita hauska soittaa sähköisestikin, kun niitä oltiin siihen mennessä Folski-keikoilla rutkutettu akustisesti.

Päätin heti, että kitaran on oltava sellainen kuin yhdellä Kanadassa syntyneellä esikuvallani, jonka viisikirjaimisen, S:llä alkavan nimen omaava isä on myös toimittaja.

Tämä Classic-mallin yksilö löytyi uutena Joensuun Ykkösmusiikista. Moni on keikoilla luullut väriä Gold Topiksi, mutta kyllä tämä on kuparinvärinen, copper natural. Nimenomaisesti Classic-malli ei ollut ehdoton saatava, Standard tai Customkin olisivat käyneet, jos hinta olisi ollut kohdallaan. Studion reunalistaton kaula ei kuitenkaan tunnu käteeni jotenkin yhtä sopivalta kuin Classicin litteä, 60-luku-mallinen profiili.

Kaula ja body ovat mahonkia, kansi vaahteraa, otelauta ruusupuuta. Kitaran mikrofonit olivat pitkään tehtaalla asennetut 496R (kaulassa) ja 500T (tallassa), ensinmainittu hieman mutainen ja jälkimmäinen pistävä, mutta "tämäntasoiselle soittajalle välttää". Vuonna 2013 nousi vihdoin halu vaihtaa ne putiikkimikrofoneihin, ja kolvasin tilalle Lindy Fralinin Alnico V -Standard Humbuckerit. Soundiin tuli lisää tarkkuutta ja kirkkautta, ensimmäiset taltioinnit kuulee Rinne-albumin sähkökitararaidoilla.

Jos olisi ylimääräistä rahaa, haluttaisi saada toiseksi Les Pauliksi Gold Top 60-luvun kaulaprofiililla, P90-mikrofoneilla ja Bigsbyn kammella. Pitäähän sitä olla unelmia näin aikuisiälläkin.

Äänessä: komppi- ja soolokitarana hyvin monilla levytyksilläni vuodesta 2006 alkaen, joilla sähkökitara nyt vain soi. Onnistuneimpia sooloja vaikkapa Kosmonautti-kappaleessa Folkswagenin mini-cd:llä Kosmonautti (2006), Pitkärannan yön loppusoolo Folkswagenin levyllä Tienhaara (2007), kaikki sähkökitaraosuudet Huojuvan ladon kappaleella Hullu suomenhevonen (2008), Syksyn tähtien alla -soolot Huojuvan ladon levyllä Lauluja menneiltä kesiltä (2014).



Gibson Les Paulin kanssa Huojuvan ladon Tampereen Kujakollin keikalla vuonna 2010. Kuva: Jyrki Kallio

> seuraavaan kitaraan

< takaisin Suonnan kitarasivuille