Landola S-70 CN

Folk-hommani pääsivät hyvälle oraalle 1990-luvun Jyväskylässä. Joensuuhun 1998 muutettuani folkin paukutus jatkui. Ensin, syksyllä 1999 syntyi Tuhatkauno-yhtye ja sen perään kesällä 2000 Folkswagen-duo.

Tarvitsin keikoille kakkoskitaran, kun liian kovasti hakkaavan oikean käden vuoksi pilkoin kieliä poikki enemmän kuin aloittelevien bändien keikkapalkkioilla pystyi ostamaan. Tämä ohutkoppainen Landola osui silmiin Kuopion-reissulla Musiikki-Fazerilla vuonna 2001, käytetty yksilö 1000 markalla. Pummasin sen sitten isältäni 30-vuotislahjaksi.

Mikitin kitaran kaveriltani Analta ostamallani Dean Markley Pro-Mag -irtomikillä, jossa on vähän liiankin lämpimäntukkoinen soundi. Ohuesta kopasta huolimatta akustisesti yllättävän hyväsointinen ja reunalistoineen ja leveine nauhoineen mukavakaulainen peli, jota rennosti uskalsi kuljettaa mukana Venäjän-keikoillakin.

Kitara haukkui hintansa moneen kertaan ja pääsi vaarinpäiville mökkikitaraksi 2008, kun nauhat kuluivat, eikä nauharemonttia kehdannut tehdä remonttia halvempaan kitaraan.

Pitää vielä mainita absurdina detaljina, että tämä Landola-yksilö esiintyy Jaakko Tepon Onnen kerjäläiset -dvd:llä Sössölandian Kultakurkkujen livesetissä Hilmassa ja Onnissa. Ismo Alangon oma elektroakustinen Gibson särkyi Helsingin Glorian-keikalla 2005, jolla Folkswagenkin esiintyi, ja lainasin gurulle omaani.

Äänessä: Petroskoi-kappale Folkswagenin levyllä Matkaselän asemalla (2003).



Landolan S-70 CN:n kanssa Tuhatkaunon Popkatu-keikalla heinäkuussa 2002. Kuva: Jouni Mielonen

> seuraavaan kitaraan

< takaisin Suonnan kitarasivuille