Folkswagen:
Matkaselän asemalla

CD, kesto 54.50
Pilfink Records JJVCD-14, julkaistu 15.12.2003

1.  Raivolan mies (Säv. & san. Timo Munne)
2.  Kaupunki (Säv. & san. Timo Munne)
3.  Murmansk (Säv. & san. Sakari Neuvonen)
4.  Rajakontu Blues (Säv. & san. Suonna Kononen)
5.  Marskinpa miehiä (Säv. Jaakko Salo, san. Sauvo Puhtila)
6.  Karjala (Säv. & san. Teddy-boy Daltton, Ronnie Dahlberg & Tino Sandos)
7.  Petroskoi (Säv. & san. Iivana Ljovkin)
8.  Äänisjärven jäällä (Säv. Matti Jurva, san. Tatu Pekkarinen)
9.  Amanda (Säv. & san. Timo Munne)
10. Syvysharmavus (Säv. & san. Santtu Karhu)
11. Venäläinen luonto (Säv. Heikki Valpola, san. Jevgeni Jevtushenko, suom. san. Markku Lahtela)
12. Turgenev (Säv. & san. Suonna Kononen)
13. Tshornij voron (Säv. & san. trad.)
14. Matkaselän asemalla (Säv. & san. Timo Munne)

Timo "Timofej Karlovitsh" Munne: laulu, akustinen kitara, kazoo (6), oktaavipärrä (13)
Suonna "Semjon Semjonovitsh" Kononen: laulu, 6- ja 12-kieliset akustiset kitarat, mandoliini, huuliharppu, flyygeli (12), sähköurku (14), nokkahuilu (14)

Vierailijat:
Pasi Hirvonen: 5-rivinen haitari (2, 5)
Eija Kankaanranta: konserttikantele (13)
Santtu Karhu: puhe (15)
Pertti Komu: nauhattomat ja elektroakustiset bassokitarat (1, 2, 3, 6, 7, 11)
Matti Koponen: rummut (1), perkussiot (2, 4, 9, 13)
Liisa Kuusipalo: laulu (11)
Jarmo Kähkönen: alttoviulu (3), kurkkulaulu (13)
Jyri Martiskainen: perkussiot (6, 7)
Mikko Meriläinen: taustalaulu (6)
Tomi Minkkinen: trumpetti (2)
Tarja Munne: kuiskaus (13)
Timo Seppälä: slidekitara (6)
Maksim Smirnov: laulu (7)
Tomi Tuomaala: puhe (6)

Sovitukset Folkswagen ja vierailijat
Äänitys ja miksaus Jarmo Kähkönen
Joensuun konservatorion studio ja JJ Voicen Joensuun ja Ylämyllyn studiot, 02-11/2003
Petroskoin äänitys Suonna Kononen Kulttuurijunassa Sortavalan ja Petroskoin välillä 27.6.2003
Kansi Sami Parkkinen

Folkswagen olisi aivan yhtä hyvin voinut jäädä parin venäläisen kulttuurin ystävän kotibileissä rallatteluksi, mutta yhtyeen idea alkoi elää omaa elämäänsä ja silminnähden & korvinkuullen miellyttää muitakin. Pilfink Recordsin Jarmo Kähkönen halusi julkaista meiltä pitkäsoiton, ja niinpä sellaista ruvettiin tekemään.

Matkaselän asemalla oli läpileikkaus yhtyeen ohjelmistosta: lauluja Itä-Suomesta, Karjalasta ja Venäjästä suomen, karjalan ja venäjän kielillä. Halusimme laulaa omia, mutta myös muiden Venäjä- ja Karjala-lauluja, luoda musiikillisen kanvaasin siitä, miten rajan yli on vuosien varrella menty. Tuntui, että olimme löytäneet aarrearkun, ja pystyimme valikoimaan mukaan hyvistä biiseistä parhaita. Murmansk, Venäläinen luonto, Syvysharmavus tai Tshornij voron ovat kaikki sellaisia lauluja, joita ensimmäistä kertaa kuullessa minulla ovat menneet kylmät väreet pitkin selkää. Raivolan mies ja Matkaselän asemalla olivat Timon tour de forceja, joiden väliin albumin draaman kaari kelpasi virittää. Timolle on haastetta loppuelämäkseen kirjoittaa yhtä hyviä kappaleita. Ei tuota vaivaa sanoa, että omat biisini Matkaselällä eivät ole yhtä vahvoja. Olin julkaissut Rajakontu Bluesin ja Turgenevin jo Jyväskylän-vuosinani Kelteisillään-omakustannekasetilla. Venäjä-teema kiinnosti jo silloin. Suomenhevosen kaltainen kappale odotti vielä tulemistaan.

Albumin teko kahdestaan olisi taannut aika raa'an lopputuloksen. Niinpä mukaan otettiin apujoukoiksi lukuisia vieraita lähipiiristä, esimerkiksi Tuhatkauno-yhtyeen Pertti Komu ja Jyri Martiskainen auttoivat merkittävästi. Tulevien vuosien sadoilla Folski-keikoilla monet näistä kappaleista kehittyivät entistä sulavemmiksi, mutta oma itäsuomalainen charminsa Matkaselässä romuluisuutensa takia on.

Levystä tuli arvostelumenestys. Helsingin Sanomien Pirkko Kotirinta kehui Matkaselän ensimmäisenä, ja se antoi mukavasti työntöapua niin levylle kuin koko Folkswagenille, joka päätettiin pikimmiten kasvattaa kvartettikokoiseksi, jotta keikoista olisi saatu vielä monipuolisempia.

Kotirinta huomasi arviossaan Matkaselän amerikanismit, jotka puskevat selvimmin esiin Karjalassa Timo Seppälän slide-parodioissa. Karjalasta johtaa selvä linkki Tienhaaran Pitkärannan yöhön ja Kyläkaupan rappusten Libahundinaiseen, joissa Vartiaisen Ilen pedal steeleineen vierailee ja jotka ovat jo varsin countrya. Tavallaan voi katsoa, että Matkaselän asemalla -levystä lähti rakentumaan paitsi Folkswagenin suosio, myös Huojuva lato.

Sami Parkkisen sykähdyttävällä kansivalokuvalla oli oma arvonsa Matkaselän onnistumisessa. Älä koskaan väheksy levyn kanteen satsaamista, voisi olla yksi tämän levyn opetuksista. Levyn kansien krediitteihin jäi muutama virhe, mutta tässä olevat tekijätiedot ovat akkuraatteja.

Matkaselän painos on loppunut levy-yhtiöstä. Levyn kappaleista Raivolan mies, Murmansk ja Matkaselän asemalla löytyvät kuitenkin Folkswagen-kokoelmalta Itärajan pojat, Raivolan mies sähköisemmäksi päivitettynä versiona. Rajakontu Bluesin uudelleenäänitetty versio löytyy puolestaan kokoelmalta Suomenhevonen ja muita lauluja.

Folkswagen-duo Kulttuurijuna-kiertueella Suojärven Leninin aukiolla 27.06.2003. Kuva: Jukka Salo