Suonna Kononen:
Suomenhevonen ja muita lauluja
Soinnutukset kokoelman kappaleisiin #1 - #9

sk_suomenhevonen_kansi_keskikok.jpg


Muumipaitainen prinsessa
Säv. & san. Suonna Kononen © manus
Esitys Suonna Kononen 2011

Intro: | D | G A | D | D |

       D
Vaikka kello on jo kuusi,
      G         D
vielä isää nukuttaa.

On alkamassa päivä uusi,
                     A
kuka silloin nukkuisikaan.
    G             D
Prinsessa nauttii maidon,
                  G
tyhjän pullon ojentaa.
      D
Noutaa Barbapapa-kirjan,
    A             D
sen hänelle lukea saa.

                G
     Voi kuinka tanssii päivänsä alkuun
     A         D          A
     prinsessa muumipaitainen.
            G               D
     Tänään pidetään syntymäpäivät,
                            A
     hän on juuri päättänyt sen.
         G              D
     Hän sanoo: ”Odotas vähän!”
             G             D
     Ojentaa lahjan näkymättömän.
          G           D
     Se on kulho mansikoita
        A7         | D | D | G A | Hm F#m | G | D A7 |
     ja päivänkakkaroita.


Vaikka kello on jo yhdeksän
ei tyttö suostu nukkumaan.
Linnassa on lepakoita,
huone täytyy puhdistaa.
Prinsessa nauttii maidon,
tyhjän pullon ojentaa.
Prinsessa laulaa laulun
ja sitten nukahtaa.

                G
     Voi kuinka tanssii päivänsä alkuun
     A         D          A
     prinsessa muumipaitainen.
            G               D
     Tänään pidetään syntymäpäivät,
                  A
     hän on siksi iloinen.
         G              D
     Hän sanoo: ”Odotas vähän!”
             G             D
     Ojentaa lahjan näkymättömän.
           G           D
     Se on jugurttirusinoita,
     A7          D
     tukkaan saparoita,
            G             D
     leivän päälle sentti voita
        A7           D
     ja lisää taikoo noita.
              G          D
     Elämä on kulho mansikoita
        A7         D
     ja päivänkakkaroita.

Outro = intro


Taaksepäin
Säv. & san. Suonna Kononen © manus
Esitys Huojuva lato 2008

Intro: säkeistö instrumentaalina +
| Em | Em D |

      Em          G
Taaksepäin, taaksepäin –
D       G      D     G
elämäni polkua taaksepäin
          Em              G
katsomaan jäin, katsomaan jäin.
D          G          D     Am
Näin tutun risteyksen silmissäin.
D        G        D     G
Istahdan penkalle pientareen,
Am              C       
katselen kulkua liikenteen


taaksepäin. Taaksepäin –
elämäni hetkinä mielessäin.
Muistelen näin, muistelen näin –
en minä huolinut, kun minä jäin
maanteiden kutsua kuuntelemaan.
Maailma hurmasi laulullaan.
Vaan taaksepäin, taaksepäin,
tämän kerran matkaankin taaksepäin
mielessäin, mielessäin
talo, jossa asuin kerran eläessäin.
Mutta sammal jo kiipeää seinää sen.
Avainta lukkoon löydä en.

| Em | Em |
kitarasoolo säkeistölle + vamppausta kierrolle | Em | C |
hiljennys E-molliin

Taaksepäin, taaksepäin,
nyt haluan kulkea taaksepäin.
Ja kun kuljen näin, kun kuljen näin,
näen tutun sillan taas silmissäin.
Nojailen nokiseen kaiteeseen.
Jokivesi pyörteilee hiljalleen taaksepäin.

Taaksepäin, olen ottanut askelen taaksepäin
ja kauempaa näin, täältä kauempaa näin
myös sen, mikä odottaa mua edessäin.
Tällä mun matkalla menneeseen
tien pöly leijailee hiljalleen
      Em          C                 Em
taaksepäin, taaksepäin, pa-da-da-da-daa...

loppusoolo kierrolle | Em | C |
fade out



 

Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita
– Mamas Don’t Let Your Babies Grow Up To Be Cowboys –
Säv. & san. Ed Bruce & Patsy Bruce, suom. san. Suonna Kononen
© Sony/ATV Tree Publishing / Sony/ATV Music Publishing Scandinavia
Esitys Huojuva lato 2010

      G                                   C
Häntä hankalaa on rakastaa, vaikeaa pitää kii.
   D                                   G
Ei liksojaan kuluta koruihin tai turkiksiin.
                  Gmaj7                C
Kuluneissa farkuissaan yötyöhön suunnistaa.
       D
Jos et ymmärrä häntä ja nalkutat vaan,
                     G
hän kotiin tulla unohtaa.

    G                                    C
    Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita.
       D7
    Ne tahtovat vaan koluamaan
    D                             G
    keikoille pitkin hevonkuusikoita.
                       Gmaj7             C
    Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita.
           D7
    Kotiin saapuessaan ne on aatoksissaan
       D                 G
    ja uutta keikkaa odottaa.


Savuiset saluunat, maanteiden viimat
on mieleen muusikon tuon.
Baarien ruusuille, liljoille yön
hän huurteisen maljansa juo.
Jotka ei häntä tunne ei hänestä pidä.
Eivät aina pidä tuttunsakaan.
Mies sopeutumaton, mies lainsuojaton
ei tapojaan käy muuttamaan.


    Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita.
    Ne tahtovat vaan koluamaan
    keikoille pitkin hevonkuusikoita.
    Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita.
    Kotiin saapuessaan muissa maailmoissaan
    ne uutta keikkaa odottaa.


pedal steel -soolo A-osalle


    Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita.
    Ne tahtovat vaan koluamaan
    keikoille pitkin hevonkuusikoita.
    Äidit, älkää kasvattako pojista muusikoita.
||: Kotiin kontatessaan ne on krapuloissaan
    ja uutta keikkaa odottaa. :||


Suomenhevonen
Säv. & san. Suonna Kononen © manus
Esitys Folkswagen 2011

4x | Hm |

      Hm                 D
Missä olisimmekaan ilman sinua,
     G      D       Em        Hm
sinä nelijalkainen, hallavaharjainen,
F#m     G
märkäturpainen
          F#m   Hm
ystävämme suomenhevonen.


Eipä ole mulla maailmassa muita:
on taivahan katto, maantien matto ja
seininä metsien puita
ja kaverina suomenhevonen.

Sulla ukkini raivasi pellot.
Missä lenteli aura, kohta heilimöi kaura,
ole hyvä, hevonen -
ystäväni suomenhevonen.

Ja kun Kannaksella ryskyivät tankit,
oli pakkanen, hanki - sinä olit konettakin
luotettavampi
ystävämme, suomenhevonen.

     Huuliharppusoolo: 2 säkeistöä instrumentaalina

Nämä kylät ovat tyhjiksi käyneet.
Ei aurata teitä ja vanhuus vaivaa
jääneitä,
vaan vielä on heitä - ja joku hevonen.

Kun kerran minä erkanen täältä,
tämän maantien päältä, elämäni talvitien
liukkaalta jäältä -
haudatkaa mut hevoiseni viereen.

Sillä missä olisimmekaan ilman sinua...

Eipä ole mulla maailmassa muita...

     Huuliharppu- ja sähkökitarasoolo: 2 säkeistöä instrumentaalina

Kitaristihuomautus: soitan itse tämän capo 2-nauhalla ja a-mollissa.


Rajakontu Blues
Säv. & san. Suonna Kononen © manus
Esitys Folkswagen 2011

Intro: säkeistö instrumentaalina

G               Em   
Jos soittaa yöaikaan,
                  Hm   Bbm
täytyy soittaa hiljaa,
       Am7                  D     G
vaikka kuurot tuskin mitään kuuleekaan.
          Em
Ääni haitarin
                   Hm   Bbm
saa mut vielä sekaisin.
         Am7                 D    G
Se päivä päivältä kai soikin paremmin.

                        Em
     Mull' on Rajakontu Blues,
                        Hm     Bbm
     mulla on Kiestinki Blues,
  Am7              D    G
     se talviöisin tapahtuu.
                        Em
     Mull' on Rajakontu Blues,
                        Hm     Bbm
     mulla on Kiestinki Blues,
  Am7              D    G
     se talviöisin tapahtuu.


Yksi piski jätettiin
sinä vuonna Kiestinkiin.
Voi veljet, kuinka siihen kiinnyttiin.
Se ryssän manttelin
toi nurkkaan korsuparakin
ja vuoteelleen
se taisi tehdä pennutkin.

     Taivaassa koirien,
     se on taivaassa koirien,
     vaan jalallani tunnen koirankuonon sen.
     Taivaassa koirien,
     taivaassa koirien,
     on poikalauma taivaassa jo, tiedän sen.

Bassosoolo A-osalle

Jos soittaa yöaikaan...


 

Kenenkä poikia, montako lehmää?
Säv. & san. Suonna Kononen © Maaseudun Sivistysliiton Joensuun kulttuuriyhdistys
Esitys Folkswagen 2011

Intro: kertosäe instrumentaalina

C                                 G
Tässä laulaa yksi kyyttötyttö Öllölästä.
                                 C
Saako teille kertoella lehmän elämästä?
                                     F
Päivät puren äpärettä, päälle hörpin vettä.
G                                 C
Laitumelta näkyy tuupovaaralainen mettä.

     F                  C
     Kun viho viimeinen valo täältä sammuu,
     G7                C
     jostakin korvesta kuuluu vielä: ”Ammuu!”
     F               C
     Kenenkä poikia, montako lehmää?
     G7                  C
     Nostapa häntää niin katsellaan!

     Välisoitto: kertosäe instrumentaalina

Mie oon rotutieto hieho Räksiinalavasta,
kerppuni on tehty Terijoen salavasta.
Iso-esi-mummo evakoitui Karjalasta,
omin sorkin sonnin salvoi Joensuun Marjalasta!

     Kun viho viimeinen...

     Välisoitto: kertosäe instrumentaalina

Olen fiini friisiläinen Juuan Piitteristä,
Brysselistä korvikset ja liivit Helsingistä!
Eloni on modernia, ajattelu kypsää.
Eipä mua saisikaan kuin robotilla lypsää!

     Kun viho viimeinen...

     Välisoitto: kertosäe instrumentaalina

Ennen kun sie lähet herroloihen kanssa marjaan,
neuvon että tutuks’ tulet meijän tyttökarjaan!
Lypsyjakkaralle ahterisi heti pistä.
Eipä kuule maito lopu näistä vetimistä!

    Kun viho viimeinen...

    Kun viho viimeinen...


Jättäkää Pohjois-Karjalan uraani minne se kuuluu
Säv. & san. Suonna Kononen © manus
Esitys Folkswagen 2009

              Hm      A        G      A        D       A7
     Jättäkää Pohjois-Karjalan uraani minne se kuuluu,
              Hm      A        G      D      A
     jättäkää Pohjois-Karjalan vaarat paikoilleen.
         G           D    Dmaj7
     Antakaa metsien huojua,
             Hm       A      G    D
     antakaa vapaiden vesien virrata,
             Em7           A7          Hm   A7  D
     antakaa tuulten tuoda ilmaa puhdasta,
             G      D      Em7    A     D
     antakaa elämän jatkua näillä saloilla.

    Hm  A      G   A       D      A7
Ihminen on itsekäs monella tapaa,
     Hm    A     G   D     A
omaa napaa ajattelee ainoastaan.
      G                    D
”Heti minulle kaikki hyöty tänne nyt”,
      Hm   A       G      D
liian moni on niin järkeillyt.
         G        A         Hm    D
Jättänyt jätekasat takapihalleen,
         G      D        Em    A7    D
jättänyt laskut piikkiin lastenlapsilleen.

             Hm      A        G
    Jättäkää Pohjois-Karjalan uraani...

    Hm    A    G        A      D       A7
Käsivarsillani keinutan tyttöä pientä.
        Hm       A     G       D      A
Hän jää jälkeeni näitä vaaroja vartioimaan.
     G            D
Hänen viattomassa katseessa
         Hm  A      G     D
näen jotakin, jonka takia
       G            A             Hm    D
haluan maan pysyvän hänelle puhtaana.
     G          A         D
Enkä halua ymmärtää ahneutta.
   G           A7             D
En saata antaa anteeksi ahneutta.

                   Hm      A        G      A        D       A7
     Siis jätetään Pohjois-Karjalan uraani minne se kuuluu.
              Hm      A        G      D      A
     Jätetään Pohjois-Karjalan vaarat paikoilleen.
          G           D    Dmaj7
     Annetaan metsien huojua,
              Hm       A      G    D
     annetaan vapaiden vesien virrata,
              Em7           A7          Hm   A7  D
     annetaan tuulten tuoda ilmaa puhdasta.
              G      D      Em7    A     D
     Annetaan elämän jatkua näillä saloilla.

              Hm      A        G      A        D       A7
     Jättäkää Pohjois-Karjalan uraani minne se kuuluu!
              Hm      A     G      A        D       A7
     Jättäkää Pohjois-Savon uraani minne se kuuluu!
              Hm     A    G      A        D       A7
     Jättäkää Koillismaan uraani minne se kuuluu!
              Hm      A        G      A        D
     Jättäkää Pohjois-Karjalan uraani minne se kuuluu!


Vanhan kyläkaupan rappusilla
Säv. & san. Suonna Kononen © manus
Esitys Folkswagen 2008

Intro: ||: D A | Hm F#m | G D | E7 A :||
 
       D          A          Hm           D/A
Vanhan kyläkaupan rappusilla istuu aatteissaan
G       Em       A
Otto Ananias Oikarainen.
      D         A7         D           G
Pihan perukalla taksiauton diesel nakuttaa -
      D         Em7       Hm         A
kuski teki ristikon, nokkaunilla nyt on.
   G          A         D   1) G D   2) D7
Asiakas antaa vielä odottaa.


Vanhan kyläkaupan seinästä voit tekstin erottaa,
kyltin "Toiminimi Otto Oikarainen".
Oli Otto tämän kaupan kymppi joskus aikoinaan.
Vaaranlaen kuokkineen väen tietää ruokkineen
Otto Oikarainen päiväpuhteinaan.

          G                       D
     Aina kauppa kannattaa, tiesi Otto.
            Em7        A                D      A
     Jos ei muuta ostettu, niin tehtiin lotto.
          D            A         D             G
     Kuulumiset vaihdettiin, totisuutta kaihdettiin.
          D      Em7        Hm         A
     Sepä oli elämää, siitä ei sen enempää.
         G          A7         D    G  D
     Kyläkaupan ohi aika viilettää.


Vanhan kyläkaupan rappusilla nähtiin kulkijaa.
Moni kukka silloin kulmillansa kukki.
Asutetut evakot, rajakorven sinnikot,
fiini opettajakin osti joskus jotakin.
Kävi saloseudun oudot erakot.


Tuli aika, jolloin kylän ensimmäiseen ikkunaan
lyötiin laudat, oveen ripustettiin lukko.
Onnikalla etelään kohti uutta elämää.
Seuraavana kesänä Volvo uudenverevä
kaarsi pihaan Ruotsin rekistereissä.


     Kylä täysi oli vielä juhannuksen,
     Otto kyllä muistaa sen kuin tapauksen.
     Maitoa ja makkaraa, voita, leivänkakkaraa,
     jäätelöä lapsille, kahvia harmaahapsille,
     aina väliin pihaan bensaa pumppaamaan...


          Välisoitto = intro


Kyläkaupan rappusille uuden ajan astuneen
tiesi Otto vuos’tuhannen vaihteen pintaan.
Raitti loppuun kuljettiin, kyläkoulu suljettiin,
enemmän kuin savuja hautausmaalla havuja.
Markat ajelivat automarkettiin.


Vanhan kyläkaupan rappusilla torkkuu muistoissaan
Otto Ananias Oikarainen.
Taksikuski havahtuu, ratin takaa kankeutuu,
astuu kaupan rapun luo, rykäisee ja sanoo: "Krhm, tuo-
ta, Otto, jokos me kirkolle palataan?"

          G                       D
     Aina kauppa kannattaa, tiesi Otto.
            Em7        A7               D     A7
     Jos ei muuta ostettu, niin tehtiin lotto.
          D            A         D             G
     Kuulumiset vaihdettiin, totisuutta kaihdettiin.
          D      Em7        Hm         A
     Sepä oli elämää, siitä ei sen enempää,
           G        A           D    D7
     kylän ohi ajan rekka viilettää.

          G                       D
     Aina kauppa kannattaa, tiesi Otto.
           Em7          A7         D        A7
     Vähän vanhentumaan pääsi Oton motto...
          D            A         D             G
     Kuulumiset vaihdettiin, totisuutta kaihdettiin.
          D      Em7        Hm         A
     Sepä oli elämää, siitä ei sen enempää.
         G          A          D    G   D
     Kyläkaupan ohi aika viilettää.


 

Volodja tahtoo lentää
Säv. & san. Suonna Kononen © manus
Esitys Folkswagen 2007

Riffi: 4x | Em |

Em D          G       D          C
On aika lapsuuden, on aika nuoruuden,
                    G D    Am
aika muuttaa maahan uuteen.
          Em   D             C
Halaa ystävää, nosta pystyyn pää.
D            Em  /F#  /G
Lähdön päivä on.
     D/A        G/H  D               C
Voin tulla katsomaan melkein milloin vaan.
                   G  D   Am
Voin koettaa lohduttaakin.
               Em   D            C
En saanut rakastua, muista silti mua.
   D         Em   D
En tahdo unohtua.

     G  D    Em C   G
     Lentää, lentää,
       D            G  D
     Volodja tahtoo lentää.
     Em Hm   C  G   Am7
     Lentää, lentää,
          D          Em    (...riffi x2)     
     siis lennä, ystäväin.


Lähdit liian pian, monen uneksijan
kohtalona onkin jäädä.
Et paljon tahtonut, et paljon vaatinut,
et paljon saanutkaan.
Jää pallo pomppimaan, lehtiin peittyy maa.
Kuihtuvat kesän liljat.
Yksin hämärään rappukäytävään
Volodja nukahtaa.

     Lentää, lentää...

     Lentää, lentää... (riffi x2)

Em D          G       D          C
On aika lapsuuden, on aika nuoruuden,
                    G D    Am
aika muuttaa maahan uuteen.
          Em   D             C
Halaa ystävää, nosta pystyyn pää.
D            Em  D
Lähdön päivä on.


     Lentää, lentää...

     Lentää, lentää...

     Kitarasoolo B-osalle x2
     + riffi x2